Kuva

Ansaitset hakea ja saada apua

20882125_1557923900936692_5136432782681724936_n

[kuvassa punakeltaisella taustalla teksti: ”Ansaitset hakea ja saada apua.”]

”Mut entä jos asiat ei oo tarpeeksi huonosti?”
”Entä jos en oo vaan yrittänyt tarpeeks?”

Nämä ajatukset on tuttuja melkein jokaiselle. Harvassa on ne mielenterveysongelmista kärsivät joilla ei ole kerrottavana tarinaa siitä, kuinka pitkään kesti hakea apua ja kuinka jälkikäteen katsottuna olisi jo aikoja sitten pitänyt.

Kärsimys ei jalosta. Ei tartte olla tehnyt kaikkensa ennen kuin varaa aikaa vaikka lääkäriin. Ei, vaikka yhteiskunta sitä yrittää väittää. Päin vastoin, jos odottelee kunnes on aivan pakko, saattaa olla jo niin huonovointinen että sekin lykkää.

Tietenkään avun tarvitseminen ei takaa että sitä saa – ainakaan nopeasti ja sellaista mitä tarvitsee. Raha ratkaisee ja julkinen sektori on säästetty minimiin. Hoitoon pääsy on epätasa-arvoista myös mielenterveyspuolella. Tämä on väärin ja tälle pitää vaatia muutosta.

Kuitenkin se mitä voi tehdä tässä ja nyt on yrittää – vaikka sitten hitaasti – opetella uskomaan että on avun arvoinen. Että ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Ja lisäksi: valaa tätä uskoa muihin. Sanoa ne oikeat sanat kun joku epäröi ottaako yhteyttä terveyskeskukseen. Kysyä tarvitseeko apua, voiko tulla tueksi odotustilaan. Usein nämä asiat uskoo helpommin kun toinen esittää ne.

 

One thought on “Ansaitset hakea ja saada apua

  1. Itse kun aikoinaan terveyskeskuksesta hain apua ahdistukseen, tuputettiin vain lääkkeitä. Vasta kun olin pari kuukautta jankuttanut, että en suostu enää lääkekokeiluihin vaan haluan ammattilaiselle jolta saan lähetteen terapiatukeen, niin vihdoin pääsin oikealle lääkärille. Tässä kohtaa oli tk-tohtorin lääkekokeilu räjäyttänyt päälle järkyttävät pelkotilat ja sitten ammattilaiselta sain kuulla lääkkeen olevan minulle täysin väärä. Lääke purettiin ja jatkettiin ilman mielialalääkkeitä. Miedon rauhottavan sain paniikkikohtauksia varten ja paperit terapiatukeen. Nyt kiitos terapian olo on paljon parempi! Mutta mietin, että minä olin riittävän energinen ja hyvävointinen taistellakseni itselleni apua paniikkihäiriöön. Masentuneella ei välttämättä ole! Avun saannin pitäisi olla helpompaa!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s