Rakkaussuhteiden tuhoisat skeemat ja binäärit sukupuolimallit – kuinka tukea skeemojen kanssa kamppailevaa?

valokuvassa näkyy karhun yläruumis. karhy makaa maassa pää kääntyneenä ja katselee jonnekin yläviistoon.
Kuva christels Pixabaystä

Yritän tässä tekstissä kuvailla tunteita, jotka tulevat siitä, kun itseä häpäisevät ja itsetunnon hävittävät skeemat ottavat vallan. Koen, että tästä teemasta on julkisuudessa erittäin vähän keskustelua, varsinkaan skeemojen merkityksestä suhteessa binäärisiin sukupuolen malleihin. Keskustelua tarvittaisiin, jotta me vahingollisten skeemojen kanssa kamppailevat voisimme tuntea olevamme olemassa ja jotta meistä välittävät ihmiset osaisivat tukea meitä.

Skeema on kognitiivisen psykologian termi, joka tarkoittaa ajattelutapaa tai ajattelun kehikkoa, joka ei ole tietoinen – ainakaan ennen kuin asian kanssa on työskennellyt esimerkiksi terapiassa. Skeemat vaikuttavat ympäröivästä todellisuudesta ja muiden toiminnasta tehtyihin tulkintoihin. Skeemoja on kaikilla, mutta mielenterveyden kannalta on olennaista, millaisia itseä koskevia uskomuksia niihin liittyy: kannustavatko skeemat tulkitsemaan, että olemme rakastettavia ja että muut todennäköisesti pitävät meitä viehättävinä ja haluttavina, vai jotain aivan päinvastaista.

Skeeman läpi katsottuna omat tulkinnat näyttäytyvät ikään kuin totuutena, vaikka tulkinnan mahdollisuuksia olisi monia. Skeemat esitetään ainakin minun terapiassani – jossa sinänsä ei ole valittamista – yksilöllisinä ja omaan henkilöhistoriaan liittyvinä tulkinnan tapoina. Itse näkisin, että skeemat voi ymmärtää yhdistelmäksi aiempien ihmissuhteiden ja elämäntapahtumien sekä yhteiskunnallisten käsitysten vaikutusta.


Minulla skeemat liittyvät ensisijaisesti läheissuhteisiin ja aktivoituvat erityisesti ihmisten kanssa, joihin olen ihastunut tai rakastunut. Esimerkiksi voimakas ihastuminen aktivoi skeeman, jonka mukaan tämä henkilö ei voi olla minusta kiinnostunut – en ole tarpeeksi hyvä hänelle mistä syystä milloinkin. Liian ruma, liian tyhmä, liian vanha, liian epäkiinnostava, liian erilainen… Ajattelen, että näihin käsityksiin vaikuttavat vahvasti yhteiskunnalliset normit siitä, millaisia kehojen kuuluisi olla ja mihin kaikkeen ihmisen tulisi kyetä.

Lisäksi elämä henkilönä, joka ei jo lapsena pystynyt tunnistamaan transkokemustaan ja ajautuminen itselle sopimattomiin rakkaussuhteisiin tuo mukanaan häpeää ja surua ”elämän valumisesta hukkaan”. Mutta kuinka tunnistaa oma itse, kun itsenkaltaisille ei-binääreille ei ollut vielä vähän aikaa sitten julkisuudessa sanoja? Kuinka löytää itselle sopivia kumppaneita, kun ei osaa edes paikantaa itseään eikä tiedä, mistä jatkuva ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunne johtuu? Kumppanien löytäminen ja toimivien ja itselle sopivien rakkaussuhteiden muodostaminen on ainakin itselläni viivästynyt vuosikausilla juuri näistä syistä.

Itselleni ei ole ollut malleja siitä, kuinka olla olemassa ja kuinka ei-binääri keho voisi olla haluttava. Kun muiden olettamaan sukupuoleen liittyvät ulkonäköodotukset ja oma kehoni ovat ristiriidassa keskenään (esimerkiksi tumma ja näkyvä karvoitus ihmisellä jolla on rinnat), minun on ollut todella vaikeaa mieltää itseäni ja omaa kehoani haluttavaksi. Minun on ollut vaikeaa toimia tilanteissa, jotka ovat monelle muulle arkipäivää, kuten kulkea shortsit päällä, uimapuvun käyttämisestä puhumattakaan. Kun oman kehon hyväksymisen prosessi lähtee kauhusta pukea shortsit jalkaan vaikka ulkona on 25 astetta lämmintä, voitte kuvitella, kuinka vaikeaa on uskoa kelpaavansa jollekin omasta mielestä haluttavalle ihmiselle seksikumppaniksi.

Binääriset sukupuolimallit osaltaan aiheuttavat sen, että itselle vahingollisten skeemojen vaikutusmahdollisuus on todella suuri. Itseltäni on vaatinut erittäin paljon tietoista työskentelyä, jotta olen voinut alkaa uskoa siihen, että joku voisi haluta ihmistä, joka elää minun kehossani.

Kun itselleni vahingollinen skeema aktivoituu, tunnen voimakasta häpeää. Tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä kehoon liittyvien kommenttien kanssa. Esimerkiksi saatan jonkin viestin lähetettyäni, jos toinen ei vastaa heti, alkaa kuvitella, että olen tietämättäni kirjoittanut jotain todella typerää tai loukkaavaa. Silloin tunnen lamauttavaa häpeää, joka on psyykkisesti todella raskasta kestää. Vaikka tarkastaisin viestin ja toteaisin, ettei siinä pitäisi olla mitään typerää tai loukkaavaa, saatan ajatella, että toinen kyllästyy viesteihini, kokee minut taakaksi, ärsyyntyy siitä, että otan yhteyttä, ja häpeä syntyy tästä.

Kun toinen vastaa, skeema vaikuttaa viestin tulkintaan, jolloin huomaamattani saatan lukea rivien välistä, kuinka toinen ”ei ole kiinnostunut”. Tästä syystä olen esimerkiksi jättänyt vastaamatta viesteihin tai varmuuden vuoksi, itseni nolaamista peläten, olettanut, että toinen on kiinnostunut kaveruudesta mutta ei mistään muusta. Ja olen toiminut sen mukaisesti, tuomatta esille omia tunteitani tai uskaltamatta ehdottaa tapaamista. Skeemat siis hyvin tehokkaasti estävät minua muodostamasta rakkaussuhteita, ja uhkaavat torpedoida orastavat suhteet alkuunsa.


Skeemojen vaikutus on lamauttavaa, häpeä kuluttaa valtavasti energiaa ja vaikuttaa toimintakykyyn todella paljon, mutta ei näy mitenkään päälle päin. Kuten minun kohdallani, skeemat eivät välttämättä näy missään muissa ihmissuhteissa kuin potentiaalisissa rakkaussuhteissa. Minunkaltaisteni kokemusta voi olla todella vaikeaa ymmärtää, jos omat skeemat ohjaavat tulkitsemaan, että ”olen rakastettava, ja todennäköisesti tämäkin tapaamani ihminen pitää minusta” tai lukemaan muiden käytöksestä ja sanoista esiin itsen kannalta muita positiivisia asioita. Koska skeemojen vaikutus on automaattista ja tiedostamatonta, on todella vaikeaa uskoa, etteivät omat tulkinnat olisi ”totta”.

On vaatinut valtavasti työtä, että olen ylipäätään alkanut huomata nämä asiat, esimerkiksi sen, kuinka helposti pelkkä viestittely arkipäiväisistä asioista voi herättää voimakkaita häpeän tunteita. Ihmisten tutustumiseen kuluu loputtomasti energiaa, kun joka kerran viestin kirjoitettuaan tai viehättävän ihmisen tavattuaan joutuu käymään läpi lamauttavia häpeän tunteita. Vaikka itse tiedostaisi, että kyse on skeeman aktivoitumisesta, häpeästä ei silti välttämättä pääse eroon.

Skeeman aktivoituminen tuntuu pelkona sekä hengittämisen hankaluutena ja painona koko kehossa. Se syö energiaa, ja toiminta tuntuu lähes mahdottomalta. On epämukava ja ahdistunut olo, ja loputon väsymys. Minun on nyt skeemojen olemassaolon huomattuani helppo ymmärtää, miksi itse vuosikausia ainoastaan haaveilin minua kiinnostaviin ihmisiin tutustumisesta, enkä uskaltanut tehdä aloitteita.

Skeemoista ei myöskään ole helppo kertoa toiselle – juurikin koska ne eivät ole tietoisia. Lisäksi tuntuisi todella nololta selittää uudelle tuttavuudelle omista mielenterveyden ongelmista, jotka liittyvät juurikin mahdollisiin rakkaussuhteisiin. Tämä edellyttäisi saman tien avautumista omasta kiinnostuksesta, mikä ei todellakaan ole helppoa silloin kun oma lähtökohtainen uskomus on, että toinen ei voi olla minusta kiinnostunut.



Kuinka meidänkaltaisiamme ihmisiä voisi auttaa ja tukea? Itseäni on helpottanut todella paljon joidenkin ihmisten suora viestintä: selkeästi sanottu ”kyllä, haluan tavata sinua” tai vaihtoehtoisesti sen kertominen, ettei henkilö ole romanttisesta suhteesta kiinnostunut, vaikka en olisi asiaa suoraan kysynyt. Epäsuora viestintä, tunteiden ja toiveiden kertomatta jättäminen, vaikeasti tavoiteltavan esittäminen – nämä ovat myrkkyä, jotka tekevät tutustumisesta tällaiset skeemat omaaville käytännössä mahdotonta. Itse olen huomannut, että skeemat saattavat jopa jättää aktivoitumatta, jos toinen osapuoli kommunikoi poikkeuksellisen selkeästi ja avoimesti. Erilaiset tulkinnanvaraiset viestit ja vihjailu suuntaan tai toiseen pahentavat tilannetta.

Haaveilen maailmasta, jossa kaikki jotka pystyvät ja joiden arkipäivää eivät hallitse vahingolliset skeemat, viestisivät tunteistaan ja tarpeistaan mahdollisimman selkeästi ja avoimesti. Tämä helpottaisi valtavasti minunkaltaisteni elämää ja uusiin ihmisiin tutustumista, ja vähentäisi häpeän kokemuksia, rivien välistä lukemisen tarvetta ja pelkoa siitä, mitä toinen minusta ajattelee. Sillä aikaa kun itse kulutan energiaani yrittämällä tunnistaa skeemojen vaikutusta ja taistelen lamauttavaa häpeää vastaan joka ikinen kerta, kun olen edes yhden viestin verran tekemisissä itseäni kiinnostavan ihmisen kanssa, olisi valtava apu ja tuki, jos ympärillä olevat ihmiset omalla selkeydellään vähentäisivät skeemojen vaikutusta.

Kirjoitti: Pujo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s