Sisältövaroitukset: kuolema, joukkokuolema, korona, suru
mun lempipodcastissa
puhutaan fiktiivisistä maailmoista
mutta lopussa
palataan tähän maailmaan ja
luetaan lista kuolleiden nimistä.
kuuntelijat on lähettäneet sinne
sellaisten rakkaiden nimiä
jotka on kuolleet koronaan
ja mä kuulen kuinka eri puolilla maailmaa
on hiljaista
aamulla, eri aikavyöhykkeillä.
mulle yhteinen suru kuulostaa kirkonkelloilta
ehkä pieneltä kahinalta
maistuu pitopalvelun kakulta
tuoksuu vanhoilta seiniltä
me ollaan tsempattu ja suoritettu
kauan rajojemme sisällä
huoli Intiassa asuvista sukulaisista
tai koteihinsa sulkeutuneista riskiryhmäläisistä
on raahattu yksin ne pienet matkat
joita on saatu kulkea
lopun ajan sitä on kannateltu
pään päällä
etteivät toiset kompastuisi
suru hyökyy rajojen yli,
voisiko sen antaa jo tulla?
soittaa kelloja, tiukuja ja tuohipillejä?
hakata kattiloita, repiä auringonkukilta
liian keltaiset lehdet?
listassa ei tarvitse olla kenenkään nimeä
ehkä värejä
ehkä tapoja huutaa karanteenissa
itkeä seitsenhenkisen perheen kaksiossa
ehkä se on kasvio
tai kaikki koirat joita tervehdit
ehkä jokainen uusi yhdyssana
jota ei ollut ennen maskipakkoa
Kirjoitti: Ahti
Radikaalia mielenterveyttä 