Feministit, antakaa mun olla rikki?

[Kuvassa tummaa, musta-turkoosihohtoista taustaa vasten erikokoisia litteitä kiviä tornina. Keskimmäinen kivi on liikkunut pois paikaltaan ja torni on kaatumassa.] 

Sisältövaroitukset: r/iskaus, r/iskauksen uhrin uhriuttaminen, dissosiaatio ja sen kuvailua, itseinho ja sen kuvailua

Loppuelämä pilalla, henkinen murha, ihminen rikottu ja tuhottu. Yhä edelleen moni kuvailee raiskauksen uhriksi joutuneen todellisuutta edellä mainituilla tavoin, monet näin puhuvista heitä, joita asia ei henkilökohtaisesti kosketa.

Miltä tuntuu olla r/iskattu

[kuvassa vaalealla taustalla harmaansävyinen ihmishahmo, josta erottuvat vain kasvot ja osa yläruumiista. hahmo hajoaa niskastaan, selästään ja lantiostaan savulta ja tuhkalta näyttäväksi synkäksi pilveksi]

Sisältövaroitukset: r/iskaus (kuvailu), trauma, itsensä vähättely, itsetuhoisuus, alkoholi, väkivaltafantasiat, seksi, maininta pahoinvoinnista

*

*

*

Raiskauksen kohteeksi joutuminen merkitsee minulle sitä, että joka kerta, kun luen tai kuulen sanan ”raiskaus”, menen ihan lukkoon.

Nykyään tarvitsen vähemmän dissosiatiivisuuden suojaa

 

[kuvassa maalaus, jossa osin hirviö seisoo selkä katsojaa päin. Sillä on ihmisen jalat, häntä, sarvet ja isot ruskeat siivet. Kuvan katsojasta katsoen sen takana makaa vaalea, ihmishahmo, kädet nostettuna pään päälle. Sillä on kullanvärisen hiukset ja asu]

Sisältövaroitukset: kipu, raivosta nauttiminen, itsemurhan maininta

Mun psyyken integraatio etenee. Se tarkoittaa sitä, että mä ilmaisen niitä tunteita, mitä aiemmin pelkäsin itsessäni. Viha oli milloin unissa jahtaava punasilmäinen härkä, joka halusi murskata minut. Milloin raivo oli itselleni niin pelottava tunne tuntea, se tuntui käsistä lähtevältä hallitsemattomalta hirviöltä. Heti, kun tunsin raivoa esim. loukatuksi tulemisesta, niin painoin sen pois minusta. Raivo tuntui kohdistuvan itseeni: itsesyytöksinä, miksi en pysty hallitsemaan itseäni. Miksi olen liikaa? Kun viha tunteena tuntui tuntuvan liialta, käänsin sen itseeni itsemurhaimpulsseina. Raivo ja viha oli turvallisempaa suunnata itseeni kuin tuntea sitä itsessäni.

Joskus viha on suurinta rakkautta itseä kohtaan

[kuvassa piirros oranssina hehkuvasta feeniks-linnusta, joka nousee siivilleen tulesta]

Sisältövaroitukset: r/iskaus&sen kokemisen kuvailua, insesti (maininta), dissosiaatio(häiriö), kehon&kehotuntemuksien kuvailua, ahdistus, (kuvitteellisen) raa’an väkivallan kuvailua, vihan&aggression kuvailua, yksinäisyys, veitset, sperma

Teen asioita ja hoidan velvollisuuteni. Ostan ruokaa, käyn kävelyillä, näen ystäviä, ravaan harrastuksissa, istun luottamustoimien kokouksissa, saan tarvittaessa asioitua virastoissa. Kun läheisillä on vaikeaa, lohdutan, autan, etsin palveluita jotka voisi auttaa. “Kiitos kuuluu ihan hyvää” vastaan kun joku kysyy. Ja niin mulle kuuluukin, tietysti, mä pystyn ja osaan ja useimmiten jaksankin tehdä vaikka mitä. Mut oikeesti tekisi mieli kirjoittaa someen, et tänään en oo taaskaan tuntenut hetkeäkään kehoani omaksi, en tiedä kuka mua katsoo peilistä, tulkaa pliis joku ja puristakaa mut takaisin kokonaiseksi.