Populaareja hulluja eli sairaus ja sen tarinat

cows-yellow-red-green-1912

Anna Ovaska

Sisältövaroitus: itsetuhoisuus

”Hulluuden”, mielensairauden tai psyykkisten häiriöiden – millä nimillä ilmiöistä kulttuurissa puhutaankaan – esitykset ja tulkinnat heijastelevat aikaansa. Kirjallisuudentutkijat Sandra Gilbert ja Susan Gubar hahmottivat 1970-luvun lopulla Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin (Jane Eyre, 1847) kuuluisaa ullakolle lukittua hullua vaimoa, Bertha Masonia eräänlaisena kapinallisena, joka kiteytti kirjoittajansa ahdistuksen miesten dominoimassa kulttuurissa[1]. Patriarkaalisen kulttuurin tukahdutettu puoli tiivistyi järkensä menettäneessä naisessa, joka sytyttää lopulta vankilansa tuleen. Lue loppuun