Tässä tekstissä en aio viitata yhteenkään tutkimukseen, jossa käsitellään liikunnan ja masennuksen yhteyttä. Kerron vain omia kokemuksiani. Ne ovat kilpaurheilijan kokemuksia, loukkaantuneen ex-urheilijan kokemuksia, liikunnan kokonaan jättäneen kokemuksia, liikuntaan hitaasti palaavan kokemuksia. Vartaloaan liikuntaan vaivatta käyttävän kokemuksia sekä vartaloaan syvästi inhoavan ja halveksuvan kokemuksia. Hoikan ja ylipainoisen kokemuksia. Transihmisen kokemuksia. Ristiriitaisia kokemuksia.
[kuvassa vaaleanruskealla taustalla tummanruskea maalattu Miska-karhu, Moskovan kisojen maskotti. Se on kohottautunut kahdelle jalalle ja röyhistää ylpeänä rintaansa. Se mahan ympärillä on monivärinen nauha, jonka solkena on olympialaisten tunnus, viisi kultaista rengasta. Karhu hymyilee iloisesti.]
Sisältövaroitukset: häpäisypuhe, masennuksen ja lääkkeiden tarpeen vähättely
Usein liikkuminen tekee oloni paremmaksi, kävely saa automaattisesti hengityksestä helpompaa, olo on enemmän elossa. Tietyntyyppinen ryhmäliikunta pakottaa ajatukset keskittymään vain siihen mitä teen sillä hetkellä ja se on pakkoajatuksista kärsivälle yhtä juhlaa.
Silti liikunnan aiheuttama hyvä olo tuntuu vaikealta aiheelta, arastelen siitä kirjoittamista. Yleensä sanojen liikunta ja masennus/mielenterveys esiintyminen yhdessä ei tiedä hyvää. Lue loppuun →
Radikaalia mielenterveyttä 