Viime aikojen arkivinkkejä

Image by Prawny from Pixabay

Sisältövaroitukset: ruoka/syöminen

Viime ajat ovat olleet Radikaalia mielenterveyttä -kollektiivillekin arkeen keskittymisen aikaa. Tässä muutamia tapoja, joilla olemme helpottaneet arkea kukin tahoillamme. Nappaa mukaan, jos jokin sopii sinulle!

Miksi ”vihreä sydän” -haaste on haitallinen

[Valokuvassa vihreä papukaija roikkuu jaloillaan sivuttain oksassa . Tausta on epätarkka ja vihreä.]

SV: itsemurha, itsemurhayritys

.

Tavoite ei pyhitä keinoja

[kuvassa valokuva puisesta aidasta, jonka yläpuolella näkyy kaistale vihreää pensasta]

Moni tuntuu ajattelevan, että millä tahansa saa rasisteja tai seksistejä tai kusipäitä pilkattua, niin hyvä homma. ”Tavoite” pyhittää keinot. Esimerkiksi Rajat kiinni/Suomi ensin/mitä ne nyt on nykyään?-tyyppejä ”vastustetaan” epäillen heitä työttömiksi, köyhiksi, mielenterveysongelmista kärsiviksi, kouluttamattomiksi tai päihderiippuvaisiksi. Ulkonäön pilkkaaminen ja lihavuusfobia on myös yleistä.

”Menisivät töihin höhöhö”.

”Ihme avohoitopotilaita hehehe.”

Paha vain, että kun käyttää näitä vähättelemään jotain ihmistä on sitä mieltä että näissä asioissa on jotain pilkan aihetta.

Eli jos et ole sitä mieltä, että mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuudesta kärsivät tai työttömät ovat vähempiarvoisia ihmisiä, älä heittele näitä sanoja leimakirveinä.

Kritisoi sen sijaan toimintaa, sanoja ja tekoja.

Toivoo: eli nah

”Mikset ole aikaisemmin kertonut?”

[kuvassa vihreällä taustalla oksa, josta roikkuu koteloitunut perhosen toukka]

Sisältövaroitukset: r/iskaus, gaslighting, nöyryyttäminen

Kun kerroin puolitoista vuotta sitten ensimmäisen kerran siitä, että tuttuni r/iskasi minut, useamman läheiseni ensimmäinen kysymys oli ”Mikset sä ole aikaisemmin kertonut?”. Niin. Tiedän, että kysymysten sävy oli enemmänkin ihmettelevä kuin syyllistävä, mutta syyllistävältä se silti tuntui. Tuntui, kuin heillä ei olisi mitään käsitystä siitä, miten huonosti kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme suhtaudutaan seksuaaliseen väkivaltaan ja sen uhreihin. Ja miksi väkivallasta on niin vaikea puhua.