[kuva ihmisestä joka pitää päästään kiinni molemmilla käsillään noin korviensa kohdalta. alhaalta päin tulee pari käsiä jotka peittävät hänen kasvonsa. tausta ja henkilön hiukset ovat tummanpunaiset ja henkilön vaatteet tummat, niin että hänen vaalea ihonsa näkyy selkeästi.]
Välillä on niin hyviä päiviä. Opiskeluun keskittyminen sujuu, lukemani kirjat ja katsomani videot tuntuvat oikeasti kivoilta eikä vain pakokeinoilta. Olen hauska, läsnäoleva, kuunteleva, itsestäni paljon antava, energinen jopa.
Naurattaa. Tuntuu hyvältä. Vaikeat asiat tuntuvat ratkaistavissa olevilta. Helppoina päivinä pystyy unohtamaan, että oma mieli on rikki.
[kuvassa punakeltaisella taustalla teksti: ”Ansaitset hakea ja saada apua.”]
”Mut entä jos asiat ei oo tarpeeksi huonosti?”
”Entä jos en oo vaan yrittänyt tarpeeks?”
Nämä ajatukset on tuttuja melkein jokaiselle. Harvassa on ne mielenterveysongelmista kärsivät joilla ei ole kerrottavana tarinaa siitä, kuinka pitkään kesti hakea apua ja kuinka jälkikäteen katsottuna olisi jo aikoja sitten pitänyt. Lue loppuun →
[kuvassa lähikuva punaisista pyöreistä lehdistä, joissa on mustia läikkiä. Niiden taustalla näkyy sininen taivas]
Olen lukenut elämäni aikana paljon hyviä kirjoituksia masennuksesta, syömishäiriöistä, paniikkihäiriöistä ja psykoottisista häiriöistä, mutten juuri yhtään pakko-oireisesta häiriöstä. Siksipä kirjoitan sen itse nyt – minulla ei ole psykiatrian tai psykologian tutkintoa, mutta omakohtainen kokemus ja tieteelliset julkaisut toimivat tässä lähteenäni. Lue loppuun →