Lainaus

”Auttajista on tullut sosiaalisen median sankareita”

Pienillä teoillakin on tietysti merkitystä. Hienoa olisi, jos niitä tehtäisiin joka päivä eikä vain juuri ennen joulua. Vielä hienompaa olisi, jos yhteiskunta tukisi ihmisiä, jotta kaikilla olisi varaa perustarpeisiin. Niin ettei teinin tarvitsisi ennen joulua toivoa ventovieraalta lahjaksi suihkusaippuaa, koska sitä ei muuten kylpyhuoneessa ole.

Hyvä joulumieli ei saa tarkoittaa sitä, että hyväosaiset keräävät vuoden tavaraa, josta ylimääräisen voi lahjoittaa jouluna pois ja unohtaa köyhät taas seuraavaksi 11 kuukaudeksi.

Lue loputkin täältä.

Lainaus

Lue tämä ja jätä ne ”triggered”-meemit jakamatta

We’re probably all guilty of using passive aggressive memes and gifs to avoid engaging in the sometimes hard (or pointless) work of meaningful dialogue, right? Someone makes an absurd comment and you realize the discussion is going nowhere, so all you can muster is an eye roll gif. I do it, too, but I reserve that for folks unabashedly trumpeting their privilege, not for injured or marginalized people discussing their pain.

Triggered wasn’t invented by whoever made the meme. It’s actually a legitimate psychological term that refers to emotions that surface in response to some stimulation that brings up a past traumatic experience.

We’re probably most familiar with triggers that result from things we read or see on a screen. Trigger warnings (or content warnings) are routinely placed on the internet before content that might be explicit or contain things that hold common triggers for people with past trauma.

Most often triggers happen to people who have PTSD, though not always. Sometimes people are able to identify their past traumatic experiences and pinpoint why they are triggered; other times, it’s a mystery. Regardless of why triggers happen, people who experience them are often able to notice patterns in the kinds of things that trigger them over time.

I, personally, experience emotional triggers that sometimes result in panic attacks. I was in my early twenties when I began having panic attacks, and because they occurred during sleep, it was quite confusing and took some time to learn what was happening.

When people think about panic attacks, they often assume something emotionally upsetting happens and then a panic attack immediately ensues. But it doesn’t always work like that. For me, an anxiety response tends to happen randomly after a buildup of triggering events over a period of time.

Learning about my triggers meant paying attention to my body and its physical responses, noting patterns, and establishing coping techniques. It’s been useful for me to learn about the things that trigger me because it allows me to control the input, or at least mitigate damage, from things I’m exposed to. [….]

Using the term “triggered” in jest is an ableist micro-aggression because it minimizes a person’s trauma, tone polices their reaction to that trauma, and thereby makes people question whether they’re overreacting. In other words, it’s gaslighting behavior.

Lue loputkin täältä.

Lainaus

Käyttörangaistukset veks!

Suomalainen huumepolitiikka syyttää käyttäjää, vaikka ympäristöllä on addiktion syntyyn suurin vaikutus. Rangaistukset eivät takaa huumeetonta yhteiskuntaa.

Huumausainerikosten käyttörangaistukset ovat valtava vuosittainen kuluerä Suomessa. Menoja syntyy etenkin poliisin valvontaan suunnatuista resursseista ja oikeuslaitoksen byrokratiasta.

Huumekulttuureita tutkineen Mikko Salasuon mukaan huumeiden ongelmakäyttäjiä kohdellaan sakotusautomaatteina, jotka jäädessään toistuvasti kiinni päätyvät maksuvaikeuksiin ja lopulta vankeinhoitolaitoksen kulueräksi.

Viihdekäyttäjätkään eivät selviä pulmitta. Käyttörikoksesta jää ihmiselle rikosrekisterin lisäksi stigma, joka välillisesti vaikuttaa tulevaisuuteen esimerkiksi työllistymismahdollisuuksien osalta.

– Miten tämä parantaa sellaisen aikuisen ihmisen elämää, joka satunnaisesti klubilla käyttää jotain huumetta? En lähtökohtaisesti näe rankaisemisessa mitään sellaista, mikä edistäisi käytön vähenemistä tai tekisi käyttäjien elämästä ihmisarvoisempaa, Salasuo summaa.

Lue loput: Addiktion alkujuurilta ei löydy huume.

Lainaus

Bipolaarisen äidin kokemuksia Ylen jutussa

”Talviaikaan tarvitsen 10-12 tuntia unta, kaikesta tulee nihkeätä. Herääminen takkuaa, tiskit ja kaikki muu arkinen toiminta on tervassa rämpimistä. Nukun enemmän kuin lapset ja tarvitsen päiväunia. Minulla on koko ajan sellainen olo, etten jaksa tehdä mitään.

Masennusjaksojen tultua jokatalvisiksi, minun piti opetella hyväksymään valmisruoat. Voi olla, että päivälliseksi on pelkästään makkaraa, ja se on ihan fine.

Kun masennukseni pahenee keskivaikeaksi tai vaikeaksi, hiusten harjaaminenkin onnistuu vain pakolla. Kaikkeen pitää pakottaa itsensä, kaupassakäyntiä myöten.

Ruoanlaitto voi tuntua aivan ylivoimaiselta, ja ohjailen perhettä sohvalta käsin.

Päiväkoti oli meidän turvasatamamme, kun lapset olivat pienempiä. Siellä tiedettiin koko ajan miten minä voin. Minua helpotti tietää, että siellä ulkoillaan ja lapset saavat lämpimän ruoan joka päivä. Välillä vein huutavan lapsen päivähoitoon ja itse itkin kahta kauheammin, paha olo oli niin valtava.”

Lue koko juttu täältä.