[lähikuvassa on nuoren vuohen pää. se on mustavalkoinen ja sillä on pienet sarvet. se tuijottaa eteenpäin hieman ohi kamerasta ja näyttää vihaiselta.]
Sisältövaroitukset: seksi, r////////s, seksuaalisen väkivallan kuvailua, trauma, seksismi, sisäistetty seksismi
Sisältöhuomautus: Osa blogikollektiivista koki, että teksti oli ahdistava ja ”tuli liikaa iholle”. Tämä saattaa johtua siitä, että tekstissä puhutaan hyvin suoraa ja kuvailevasti sinä-passivissa seksuaalisista tilanteista. Jos seksistä tai seksuaalisesta väkivallasta lukeminen ahdistaa ja/tai eläydyt helposti tekstiin, suosittelemme varovaisuutta tämän tekstin kanssa (erityisesti sen kolmannesta kappaleesta eteenpäin). Koimme tekstin kuitenkin niin tärkeäksi, että halusimme julkaista sen.
:
:
:
:
:
:
:
:
:
:
Huom! Toivomme sinun lukevan sisältövaroitukset ylempää.
Olen nykyään aivan helvetin allerginen sille, että jostain ikävästä seksuaalisesta kokemuksesta sanotaan, että jokin on molempien vika tai että molemmat toimivat väärin tai jopa lähdetään puolustelemaan sitä toista osapuolta tilanteessa, jossa minuun sattuu. Ensinnäkin, minä tässä kerron juuri sinulle traumastani. Tässä puhuttiin minusta, ei siitä toisesta ihmisestä, sun ei tarvis olla nyt siitä ihmisestä ylikorostetun huolissaan, joka tässä ei voi tällä hetkellä pahoin eikä ajattele tehneensä mitään väärin, sä voisit empatisoida tässä nyt just mua ja mun pahaa oloa sen toisen ihmisen sijaan. Se auttais.
Toisekseen, muhun istutetut alitajuiset mallit naisen käytettävyydestä eivät ole vain oma vikani, vaan enemmän ympäröivän yhteiskunnan vika. Joudun toki reflektoimaan omaa toimintaani ja sen vaikutusta omaan hyvinvointiini ja miettimään sitä, miten itseäni voisin suojella tai miten ja miksi päädyn vahingollisiin tilanteisiin, mutta en ota syytä niskoilleni jostain, mihin minut(kin) on naisena kasvatettu. Lopputulema on kaikesta huolimatta se, että jos sanoo ei, se on ei, ei ”ehkä”, joka muuttuu kylläksi, jos toinen ei enää jostain syystä jatka vastaan väittämistä. Jos joku kieltäytyy seksin aikana jostain, mitä toinen haluaa, voit toki ehkä kysyä uudestaan samaa asiaa, että oisko nyt ok (jos ei mene painostukseksi), mutta jos et saa siihen myöntävää vastausta, hiljaisuus ei tarkoita suostumusta.
Ylipäätään seksin aikana vois kysyä, ei painostaa, koska jos painostat, vastahakoinen suostumus voi ihan oikeasti tarkoittaa todella traumaattista kokemusta toiselle. Voi olla oikeasti aika traumatisoivaa joustaa omista haluistaan tai periaatteistaan (esimerkiksi siitä mitä haluaa sängyssä tehdä tai että haluaisi suojaseksiä) vain siksi, että ajattelee olevansa velvollinen tekemään mitä vain toinen ikinä haluaakin. Siinä joutuu alentamaan itsensä seksiobjektiksi ja toisen mielihyvän välineeksi sillä seurauksella, että itse ei nauti enää yhtään vaan päinvastoin saa muisteltavaksi jotain hyvin häiritsevää, mikä ei kenties hälvene mielestä monenkaan vuoden päästä. Joten ei painosteta ketään seksiin liittyvissä asioissa yhtään mihinkään eikä varsinkaan mihinkään, mistä on jo kerran kieltäydytty, käykö? Ei fyysisesti esimerkiksi pitämällä toisen päätä paikoillaan, kun kerrot näkökantasi siitä, miksi tätä haluat, taikka sitten henkisesti syyllistämällä toista esimerkiksi siten, että hei mäkin tein sitä ja tätä, mikset sä nyt viitsi.
Jos itse haluat esimerkiksi spontaanisti antaa suuseksiä toiselle kysymättä, että aikooko tää toinen ihminen tehdä sulle vastapalveluksen, se ei ihan oikeasti velvoita sitä toista ihmistä tekemään sulle samaa, etkä voi olettaa siltä sitä. Se on sun oma valinta tehdä jotain, ja se on sen toisen oma valinta sitten sen jälkeen tehdä tai olla tekemättä jotain muuta. Samoin suuseksin antaminen toiselle ilman suojausta ei oikeuta yhdyntään ilman suojausta (tai saamaan itse suuseksiä ilman suojausta), ihan vaan koska itsekin otit sen riskin, että olisit voinut saada seksitaudin (toki suuseksin vastaanottajanakin voi saada seksitaudin, mutta jos ei mennä siihen), ja sun riski saada seksitauti ei myöskään johda siihen, että toisen pitää sen takia ottaa riski mahdollisesta raskaudesta. Muistutuksena myös kaikille, että mihinkään jollain tavalla epämiellyttävään seksin aikana ei tarvitse suostua, ei siltikään, vaikka varsinkin naiset nähtäis velvollisena antamaan varsinkin miehille kaiken sen mielihyvän, mitä ne milloinkaan sattuu haluamaan. Eikä kenenkään kämpille lähteminen myöskään velvoita harrastamaan seksiä eikä myöskään se, jos aluksi halusit, etkä enää haluakkaan (itse herkästi sorrun kyllä ajattelemaan, että juuri mut velvoittaa, mutta se ei ole totta).
Jopa toiset naiset oikeuttavat kaikenlaista miesten toimintaa mitä kummallisimmilla syillä, ja etsivät vian ensisijaisesti naisesta. Voidaan toki puhua naisten vahingollisista toimintatavoista itseään kohtaan, mutta yleisesti, ei syypäätä etsien. On traumaa vahvistavaa kuulla toisten etsivän syntipukkia itsestä, jos on jo valmiiksi rikki ja syyttää muutenkin itseään tapahtuneesta. Jos ihminen on läheinen, voi toki yhdessä miettiä, miten jatkossa vältettäisiin esimerkiksi lukkoon meneminen traumatisoivissa tilanteissa tai voitaisiin vahvistaa toisen luottamusta omaan arvoonsa ja oikeuteensa kieltäytyä tekemästä mitään, mikä ei tunnu mukavalta, mutta se traumatisoitunut osapuoli ei silti ole syyllinen. Ei välttämättä trauman aiheuttajakaan, jos tilanne on aidosti ollut jostain syystä käsittämättömän epäselvä, mutta silloin syypää on se tekijä, joka alunperin tukahdutti kyvyn sanoa se, mitä ei halua ja mitä haluaa. Syypää on se tekijä, joka teki alunperin sen olon, että on muka velvollinen täyttämään toisten ihmisten seksuaaliset tarpeet, vaikka se aiheuttaisi pysyviä jälkiä mieleen. Syypää on useimmiten yhteiskunta, kasvattajat, aiemmat traumojen aiheuttajat, mahdolliset mielenterveysongelmat tai sitten yksinkertaisesti se ihminen/ ne ihmiset, joka/jotka tällä kertaa trauman aiheuttivat.
Radikaalia mielenterveyttä 