Hoitohenkilöstön vaihtuvuus stressaa

Hoitohenkilökunnan jatkuva vaihtuminen mielenterveyshoidossa on stressitekijä, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi, ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Kun työntekijät ovat turvallisten kontaktien sijaan vain vaihtuvia kasvoja, joille täytyy avata asiansa joka kerta alusta asti ja joiden suhtautuminen on arvailun varassa, se käy raskaaksi. Aiheeseen liittyvästä rasituksen määrästä kertonee jotain esimerkiksi se, että sain ahdistuskohtauksen, kun työpaikassani vaihtui yllättäen työterveystiimi ja minun olisi pitänyt ottaa yhteyttä uuteen, tuntemattomaan lääkäriin. Vahva reaktioni pisti miettimään, mistä se johtuu.

Mihin työelämävalmennus valmentaa?

[kuvassa valokuva muurahaiskarhusta, joka seisoo pitkässä, osin ruskeassa heinikossa.]

En ole ollut palkkatöissä käytännössä ollenkaan aikuisiälläni. Korkeakouluopintoni jäivät kesken joitakin vuosia sitten, useiden sairauslomajaksojen jälkeen. Syynä on teini-iässä alkanut masennus.

Vuonna 2021 alkoivat työllisyyden kuntakokeilut ja minulle määrättiin omavalmentaja, joka joidenkin kuukausien päästä otti yhteyttä ensin puhelimitse, jonka jälkeen tapasimme. Tapaaminen tuntui ihan mielekkäältä ja tuli jopa sellainen vaikutelma, että työtöntä kuunnellaan ja rakennetaan jonkinlainen suunnitelma omien tarpeiden mukaan. Puhuimme työkokeilusta, mahdollisista uusista opinnoista sekä yli 30-vuotiaille suunnatusta yksityisen yrityksen tuottamasta valmennuksesta. Omavalmentajani kuitenkin vaihtui tämän tapaamisen jälkeen , enkä saanut uuden valmentajani yhteistietoja. TE-palvelujen oma-asioinnissa minulle oli asetettu hieman epäselvästi tehtäväksi työkokeiluun tutustuminen ja paniikissa jätin yhteydenottopyynnön ennen deadlinea ja sanoin, että voisin mennä aiemmin mainittuun valmennukseen.

Transihmisten lisääntymiskyky – kommentti Duodecimin artikkeliin

–

Sisältövaroitukset:  transpolit ja niiden vallankäyttö, medikalisoitu vallankäyttö

–

Ida Porkka, Pekka Jylhä, Teemu Kärnä, Monica Ålgars, Lotta Tynkkynen, Heini Saikkonen ja Outi Linnaranta (2022) kirjoittavat Duodecimin artikkelissa ”Sukupuoli-identiteetti ja vanhemmuus” transsukupuolisten, sukupuolenkorjaushoitoja läpikäyneiden ihmisten biologisten lasten hankkimisesta. Kirjoittajat ovat (osin transpoleilta tuttuja) psykologeja, lääkäreitä ja tutkijoita, ja he käsittelevät aihetta lehden linjan mukaisesti lääketieteen näkökulmasta. Itse tulen humanistisilta aloilta ja vaikka transpoli on myös minulle osittain tuttu, olen ollut siellä vain potilaan roolissa. Ajattelin kuitenkin kommentoida tätä artikkelia, sillä se oli lääketieteen sisällä varmaankin virkistävä keskustelunavaus.

Etätyön eri puolet

Kuva Pixabaysta, kuvaaja joannafotograf.

Kollektiivistamme useammilla on kokemuksia etätöistä tai etäopiskelusta koronan aikana. Kokosimme pienen listan siitä, millaisia hyviä ja huonoja puolia pienituloisille mielenterveyskuntoutujille etätöissä on.